Matkan varrelta

Syyskuun loppupuolella jo ollaan, mutta ainoastaan aamujen kirpeys on täällä Pohjanmaalla paljastanut, että kylmempää vuodenaikaa kohti mennään. Kesä tuntui menevän nopeasti ohi, mutta monenlaisia mukavia muistoja siitäkin jäi kylmiä talvikuukausia lämmittämään. Tässäpä kaksi niistä, vaikka vinkiksi ensi kesää varten.

Kuten aiemmissa postauksissa on todettu, en ole puutarhaihminen, mutta kova haaveilemaan ja unelmoimaan siitä, millainen piha meillä voisi olla. Eikä omaa pihaa toki tarvitse ollakaan voidakseen kokea puutarhojen ja puistojen rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen. Ei haittaa, vaikka latinankieliset kasvien nimet olisivat itselle hepreaa, kukkaloistosta on mukava nauttia siitä huolimatta. Tänä keväänä, Gotlannin reissulla törmäsin myymälään, jossa sai ihastella sekä kasveja että nauttia kauniista sisustuksista ja hauskoista sommitelmista. Tämä puutarhamyymälä löytyi Vamlingbosta, toki osa sen lumosta perustui siihen, että se sijaitsi 1700-luvun pappilamiljöössä. Yhtä kaikki, tästä lähtien aion eksyä useamminkin maaseudun puutarhamyymälöihin, vaikka tarkoituksenani ei olisi hankkia taimen tainta. Kivoja ideoita sai ihan ilmaiseksi.

 

img_4879

img_4890

img_4892

img_4900

img_4886

Jos on aikaa ja mahdollisuus, kannattaa lähteä maaseudulle kokeilemaan toisenlaisia majoitusmuotoja kuin mitä kaupunkien isot hotelliketjut tarjoavat. Ruotsin itärannikolla, Järnasklubissa, paikassa, josta sanotaan Merenkurkun alkavan, sijaitsee vanha luotsitalo. Se on kunnostettu ehkä maan pienimmäksi mutta myös kauneimmaksi majataloksi. Kolme huonetta on nimetty entisten luotsien mukaan ja niillä kaikilla on hieman erilainen tyyli. Kaiken kruunaa ikkunoista avautuva matalien kallioiden ja luotojen hallitsema merimaisema. Maisemia voi kavuta ihastelemaan myös luotsitorniin. Siellä on myös viihtyisä kirjastohuone, jossa etenkin sateisella säällä on mukava käpertyä sohvannurkkaan lukemaan ja kuuntelemaan merta ja tuulta. Ruotsalaisten sisustustyyli on täälläkin pettämätön, palasen näistä ihanuuksista  saa ostettua mukaansa Luotsitalon pihalla sijaitsevasta myymälästä, jossa tarjolla on paikallista käsityötä. Kovin paljon muita huvituksia täältä ei myymälän ja polkupyörien vuokrauksen lisäksi löydy, mutta kukapa niitä tarvitsee, kun ympärillä avautuu huikean hieno luonto ja meri. Tässä paikassa sanotaan menevän Höga Kustenin eli Korkeanrannikon ja matalan rannikon maantieteellinen raja. Eteläpuolella rannikko on jyrkkää ja vesi syvää, låga kustenin puolella, johon Suomenkin luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo, kuuluu, on vesi matalaa ja rannat kivikkoisia. Luotsitalon kotisivu löytyy täältä.

img_5340

img_5359

img_5369

img_5363

img_5350

Kirsi Tikkanen
Kirsi Tikkanen

Kirjoittaminen ja valokuvaaminen kuuluvat niin työhöni kuin vapaa-aikaani. Ammatiltani olen tiedottaja ja maaseudun kehittäjä. Vapaa-ajan ongelmia ei ole, siitä pitävät huolen 50-luvun täysremonttia tarvitseva puutalo ja 7- ja 9-vuotiaat tyttäreni. Ruuhkavuosissa tarpomiseen parasta vastapainoa tuo luonnossa, mieluiten Merenkurkun karun kauniissa maisemissa liikkuminen, kirjallisuus ja ystävien ja hyvän ruoan parissa vietetyt hetket.